Kansalaiskuuleminen ilmastonmuutoksesta - tulokset

Kanslaiskuuleminen ilmastonmuutoksesta toteutettiin pari viikkoa sitten Helsingissä. Mukaan oli valikoitunut ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta huolestunutta väkeä. Vaatii tiettyä asiaan omistautumista jotta käyttää kokonaisen vapaapäivän kansalaiskuulemiseen. Sanoisin että tulokset eivät edusta objektiivisesti Suomen kansaa vaan aktiivisen ja tietyllä tapaa valistuneen porukan näkemyksiä. Kun ajattelee lopputulosta, konkreettistenehdotuksien tekemistä ryhmätyönä Kööpenhaminan ilmastokokoukseen, voi tätä lähestymistapaa pitää perusteltuna.

Suomen kansalaiskuulemisen tulokset kokonaisuudessaan löytyvät täältä.

Kokonaisuudessaan päivä oli hyvin organisoitu. Ihmettelin aluksi miksi aikaa käytetään rastiruutuunkyselyjen täyttämiseen. Toisaalta kaikki perustyö oli hyvää lämmittelyä lopullisten ehdotusten luomiseen joka ei olisi ollut helppoa ryhmätyönä ilman pitempää keskustelua ja ryhmän tuntemista. Kaikki ehdotukset ilmastokokoukselle on kirjattu ylös, mutta parhaat 3 lähetettiin eteenpäin.

Omat ehdotukseni pienryhmälleni olivat:
1. Fossiilisten polttoaineiden verotuksen sopiminen
Sovitaan minimitaso fossiilisille polttoaineiden verolle, jonka valtiot voi halutessaan ylittää.
2. Päästökaupan uudistaminen
Luovutaan ilmaisista päästöoikeuksista. Kaikki oikeudet huutokaupataan. Kertyneet varat käytetään rahoitusjärjestelmän muodostamiseen, jolla tuetaan köyhimpiä maita ottamaan käyttöön vähäpäästöistä teknologiaa.
3. Oikeudenmukainen päästöjen kohdistaminen
Maiden välisessä päästöjen laskennassa tulee ottaa huomioon se mihin maahan tuote on valmistettu (esim. Kiinassa valmistetun tavaran, joka myydään Suomessa, päätöt on Suomen päästöjä)
4. Kasvihuonekaasumerkintä
Velvoitetaan valmistaja ilmoittamaan kuluttajatuotteissa tuotteen kasvihuonekaasupäästöt (vrt. Ravintoarvotaulukko)

Valitsimme ehdotus 1:n ja laajennimme sita niin että veroilla kertynyt raha ohjataan köyhimpiin maihin vähäpäästöisen teknologian kehittämiseen. Ryhmiä oli 16 ja lopulta äänestimme ehdotuksista joista osa oli samoja. Eniten ääniä sai ehdotus hiilidioksidipäästömerkinnästä:
Hiilidioksimerkintä jokaiseen tuotteeseen
-hiilijalanjälki lasketaan tuotteen elinkaaren mukaan
-tuotteen kestävyys ja korjattavuus otetaan laskelmassa huomioon
-tämä tieto ohjaa tuotekehitysprosessia
-tieto ohjaa kuluttajavalintoja
-tieto ohjaa tarjontaa markkinoilla
-voi ohjata tuotteen verotusta

Mielenkiintoista nähdä miten nämä ehdotukset ovat esillä joulukuussa Kööpenhaminassa.

Kansalaiskuuleminen ilmastonmuutoksesta

Kuluttajatutkimuskeskus hakee 100 suomalaista 26.9. pidettävään kansalaiskuulemiseen. Tilaisuudessa on mahdollista keskustella ja tuoda esiin näkemyksiään ilmastonmuutoksesta. Tilaisuus on osa kansainvälistä World Wide Views on Global Warming -hanketta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen kuluttajatutkimuskeskuksen sivuilta. Ilmoittautuminen sulkeutuu 19.8. klo 16.00.

Elektroniikan hiilidioksidipäästöt

Olen viimeisen viikon aikana törmännyt kahteen tietyllä tapaa vastakkaiseen näkökulmaan eli elektroniikan ja varsinkin ICT:n mahdollisuuksiin vähentää päästöjä ja toisaalta digitaalisen tekniikan kuormittavaan puoleen, joka kasvaa vauhdilla. Oma tutkimukseni, jota olen aloittamassa, paneutuu niinsanottuun kahden prosentin mahdollisuuteen, eli ICT-teollisuus tuottaa 2% päästöistä mutta voi vaikuttaa 98% päästöihin tehostamalla muita teollisuuden aloja. Tutkin tätä mahdollisuutta liikenteen osa-alueella. Esimerkiksi WWF:n käyttämä neuvonantaja Dennis Pamlin puhuu paljon tästä näkökulmasta. Dennis on neuvonantajana Gartnerille, joka arvioi IT-yrityksien ympäristöasioita vuosittaisessa tutkimuksessaan. IT yritksillä on vastuu pienentää omaa hiilijalanjälkeä, mutta ennekaikkea heidän tulisi etsiä uusia mahdollisuuksia markkinoilta, kun yritykset ja kuluttajat haluavat vähentää päästöjään ja kustannuksia.

Elinkaarimallissa tulee ottaa huomioon valmistaminen, kuljetukset, käyttö ja se mitä käytön jälkeen tapahtuu. Viimeaikoina on puhuttu paljon käytön aikana tapahtuvasta välittömästä energian kulutuksesta ja sen pienentämisestä. Esimerkiksi Nokia on tehnyt valtavasti työtä ns. no-load latureiden kehittämiseen. Kun määrät ovat suuret, on vaikutuksetkin suuret. Painopiste on käytön energiankulutuksessa ja valmistaja pääsee helpommalla valmistuksen energiankulutuksessa, kun huomio on toisaalla. Valmistamiseen liittyvää energiankulutusta ja päästöjä onkin huomattavasti hankalampi vähentää ja itse asiassa peukalosääntö on että mitä enemmän kulutuselektroniikkalaite painaa, sitä enemmän se on aihettanut hiilidioksidipäästöjä elinkaaren alussa valmistuksen aikana. Näin siis kännykän valmistaminen on taatusti parempi ympäristölle kuin esimerkiksi PC:n valmistaminen; käytön energiankulutuksesta puhumattakaan. Huolestuttava kehitys on että digi-tuotteiden valmistamiseen kuluvat kokonaispäästöt kasvavat koko ajan. Tutkimuksen mukaan ”gadgettien” kuten kännykät, mp3 soittimet, televisiont, pc:t jne tulevat kaksinkertaistamaan energiankulutuksen vuoteen 2022 mennessä ja kominkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä siis kaikesta energiankulutuksen minimoinnista huolimatta.

Apple on julkistanut iPhonen kolmivuotisen elinkaaren aikana aiheuttamat päästöt. Se on 121 paunaa eli 54 kg hiilidioksidia. Jos ajatellaan että tuo olisi tuotettu fossiilisilla polttoaineilla, se vastaisi 55 kWh edestä energiaa. Joku aika sitten mittailin käyttämäni kännykän lataamisen energiankulutusta oli se 9,7 W Nokia N85 laitteen ollessa kyseessä. Jos akun lataaminen kestää tunnin on kulutus 9,7 Wh. Joka päivä ladatessani kolmen vuoden ajan kulutan 10,6 KWh edestä energiaa. Jättäessäni laturin seinään latauksien välillä laturi, kuten AC-5, kuluttaisi energiaa tämän lisäksi 7,5KWh (0,3Wx23x365x3). Jos oletamme että iPhone laturi kykenee samaan olisi noin 20-30% energiankulutuksesta itse käytön aikana tapahtuvaa. Ja tämä näyttää olevan linjassa useampien tutkimuksienkin kanssa (esim lowtech magazinen artikkeli ja Nokia). Esimerkiksi kännykkää ei siis kannata vaihtaa sen takia että uudessa on vähäkulutuksinen laturi.

Yllä oleva esimerkki tuo esille valmistajan kannalta ikävän ongelman. Tehokkain tapa pienetää päästöjä on jatkaa laitteen elinkaarta. Toisaalta valmistajan tavoite on maksimoida tulosta, johon tarvitaan mahdollisimman paljon myyntiä. Toki insentiivinä on valmistaa mahdollisimman halvalla ja itse asiassa mahdollisimman kevyttä, jolloin kulutettu energia per laite laskee. Kilpailutilanne itse asiassa pakottaa tähän ja lopputulema on se, että laitteen hinta laskee ja laite tulee mahdolliseksi ostaa yhä useammille ja laitteen uusintaosto tulee helpommaksi. Puhumme ns. kulutuksen demokratisoitumisesta, jossa ennen harvoille mahdollinen tulee mahdolliseksi yhä useammalle. Kokonaisenergiankulutuksen osalta tämä on ongelma ja alussa viittaamani digitaalisen laitteiston kuluttaman energian tuplaatuminen ja triplaantuminen voi olla hyvinkin totta.

Nykyiset rakenteet estävät elinkaaren pitentämisen ja on syytä miettiä uusia malleja. Jos laite olisi vuokrattu eikä myyty asiakkaalle, tulisi valmistajalle insentiivi valmistaa mahdollisimman kestäviä, hyvälaatuisia pitkän elinkaaren laitteita. Tietyllä tavalla tästä on olemassa merkkejä kun "hardware", rauta, fyysinen laite, on lopulta vain alusta, jonka päällä palvelut toimivat. Ilmiö on damaterialisaatio. Kun raudan valmistaminen on kutistumassa lähes nollakatteiseksi, on jo syntynyt insentiivi siirtyä palvelualueelle.

Mutta onko 2% mahdollisuus totta? Onko tarpeellista tuijottaa ICT-alan energiankulutusta? Olisiko oleellisempaa katsoa yksilötasolla kulutuksen muuttumista? Jos ICT kulutus on pois lehden tilaamisesta tai matkustamisesta ja energian kokonaiskulutus laskee, ollaan mielestäni kuitenkin oikeilla jäljillä. Tähän paljon puhuttuu ICT:n mahdollistavaan puoleen ollaan yrityksissä vasta heräämässä.

Uusiutuva energia sijoituskohteena

Olen viimeaikoina katsellut uusiutuvan energian suuntaan sijoituskohteena. Siis lähinnä aurinko-, tuuli-, maa- ja biovoimayhtiöitä. Olen ollut yllättynyt miten suureksi alan yritykset ovat jo kasvaneet. Kasvuvauhti on ollut kova viime vuosina. Tuulivoimassa maailman suurin toimittaja löytyy Tanskasta, Vestas. Yrityksen liikevaihto on samankokoinen meidän tutun Wärtsilän kanssa. Kannattavuus on hyvällä tasolla liikevoittoprosentin ollessa selkeästi yli kymmenen. Aurinko energiassa yksi mielenkiintoisimpia yrityksiä on First Solar. Yrityksen liikevaihto kolminkertaistui vuonna 2007 ja tuplaantui viime vuonna. Vuoden 2008 liikevaihto oli vajaa miljardi euroa. Silmiinpistävää on yrityksen kannattavuus, 35% liikevoittotaso.

Olisiko uusiutuvat energia se seuraavan vuosikymmenen kasvuala. 80-luvulla tuli tietokoneet, 90-luvulla matkapuhelin tuli joka taskuun ja ja vuosikymmenen lopulla internet yritykset vievät sijoittajat hurmokseen ja osakkeet kuplaan joka sitten tunnetusti särkyi. Internetin tapauksessa se ei tietenkään tarkoittanut että kasvu olisi loppunut, löytyi joukko yrityksiä jotka kasvavat edelleen ja ovat erittäin kannattavia. Viimeisin vuosikymmen on ollut enemmän kehittyvien markkinoiden kasvun varassa. Kun Kiina ja Intia ja muut kehittyvät maat ovat investoineet infrastuktuuriin nousivat perusmetallien hinnat ja niiden jalostaminen oli erittäin kannattavaa. Kehittyvien markkinoiden osakkeet yleisestikin tarjosivat erittäin hyviä tuottoja. Mutta mikä on se seuraava suuri murros? Näyttäisi siltä että ilmaston lämpeneminen on nyt todellakin muttamassa ihmisten ja yritysten toimintaa. Aivan uusia mahdollisuuksia avautuu, öljyn hinta vääjäämättömästi nousee ja lopulta varat ehtyvät. Alullepaneva sysäys näyttäisi tulevan regulaation puolelta. Hallitukset haluavat tukea ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta.

Sijoittamisessa parhaan tai parhaiden yrityksen löytäminen on hyvin hankalaa ja varsinkin murroksen alkuvaiheessa valinta menee todennäköisesti pieleen. Kun matkapuhelin markkinat kasvoivat 90-luvulla moni veikkasi Motorolaa, joka oli tuolloin markkinaykkönen. Ei ollut itsestään selvää kuinka Microsoft pystyy keräämään tietokonearvoketjusta leijonanosan. Järkevintä on hajauttaa ja olla mukana koko teollisuudenalan kasvussa. Piensijoittajille hajauttaminen tapahtuu järkevimmin rahastojen kautta. Ohessa muutamia suomalaisia vaihtoehtoja.



Tässä vertailu näiden rahastojen tuotosta:



Maailmalta rahastoja löytyy joka lähtöön. Yksi varteenotettava vaihtoehto on ETF (Exchange Traded Fund), jolloin hallinnointikulut minimoituvat.
PowerShares WilderHill Clean Energy (AMEX: PBW)
First Trust NASDAQ Clean Edge US (NASDAQ: QCLN)
Market Vectors Global Alternative Energy (NYSE: GEX)
PowerShares Cleantech Portfolio (AMEX: PZD)
PowerShares Global Clean Energy Portfolio (AMEX: PBD)

-------------------

Kuten blogin lukijat ovat huomanneet olen pitänyt taukoa muutaman kuukauden. Syy on ollut perinteinen ja hyvin yksinkertainen. Jouduin kevällä fokusoimaan kaiken vapaa-ajan tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen. Aika ei mennyt hukkaan. Aloitan jatko-opiskelijana Helsingin Kauppakorkeassa ensi syksynä. Tutkimukseni tulee keskittymään internet palveluihin, jotka voivat vaikuttaa liikenteen päästöjen pienenemiseen. Aiheesta enemmän joku toinen päivä.

Olimme kuluttajia -kirja julkaistu

Olin vuosi sitten mukana mielenkiintoisessa projektissa ja jossa ryhmä ympäristöasioista kiinnostuneita ihmisiä kokoontui yhteen ja loi neljä erilaista tulevaisuudenkuvaa vuoden 2023 Suomesta. Skenaarioista ei ollut tarkoitus tulla kirjaa vaan ne oli tehty syksyn Megapolis 2023 tapahtumaa silmällä pitäen. Matkan varrella idea jalostui ja Roope Mokan ja Aleksi Neuvosen aktiivisuudella skenaarioille ja niiden ympärille muodostuneelle kirjalle löytyi julkaisija. Keskiviikkona 25.3. vietettin Tammessa Korkeavuorenkadulla julkaisutilaisuutta ja kirja on nyt myynnissä mm. täällä.

Kiitokset Roopelle ja Aleksille että jaksoitte puristaa opuksen kasaan! Tammen julkaisutilaisuudessa saimme kuulla miten kolmas sektori on Suomessa kriisissä. Perinteinen järjestötoiminta kiinnostaa yhä vähemmän ihmisiä. Mutta uudellainen aktiivisuus ilman RY tunnusta on nousussa. Siitä Olimme kuluttajia on yksi osoitus. Tästä eteenpäin minut on helpompi houkutella kukaan "töihin" vapaa-ajalla ilman rahallista korvausta.

Kielletyt mainokset

Vuosien varrella moni mainos on jäänyt julkaisematta median oman sensuurin takia. Lähinnä kyse on ollut siitä että mainostajia, suurimpia asiakkaita, ei ole haluttu suututtaa. Vuodelta 2005 on mielessä tapaus jossa JCDecaux Finland Oy poisti "kanakiusaus" julisteet katukuvasta. Mainostajana toimi Animalia. Uudempi tapaus on MTV:n tekemä hyllytys alkusyksystä 2008, kun Demos Helsingin Ilmastotalkoisiin tekemää mainosta ei päästetty tuubista ulos. Olen naivisti ajatellut että mainosmedia toimii bittiputkena mainostajan ja kuluttajan välillä tietenkin voimassa olevan lainsäädännön antamissa rajoissa. Ehkä muualla, mutta ei Suomessa. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

90-luvulla Coca Cola yhtymän muovipullot valtasivat yhä suuremman virvoitusjuomien markkinaosuuden kotimarkkinoillaan. Lopulta jenkkiaktivistit hyökkäsivät brändiä vastaan maanlaajuisella boikotilla. "Think before you drink Coca-Cola", mieti ennenkuin juot Kokista ja pyysivät lähettämään littanaksitaitetun 2-litran pullot takaisin yritykseen "Käytä se uudelleen" viestin kera.

Meillä Suomessa tämä ei tietenkään olisi onnistunut. Miksi? Ilmiselvästi yhdysvalloissa välissä toimiva mainoksen jakelija, New York Times ja Wall Street Journal, olisi saanut liian paljon negatiivista julkisuutta, jos olisi kieltäytynyt lähettämästä aktivistien mainosta. Lieneekö MTV3:lle ja JCDecauxille mahdotonta selittää asiakkailleen periaatteita joilla he mainokset hyväksyvät? On itsestään selvää että nämä ilmiöt painuvat Suomessakin historiaan, mutta yllättävän brezhneviläinen liike-elämä meillä paikoin on. Ehkäpä on syytä katsoa peiliin. Me kuluttajat päästämme nämä yritkset aivan liian helpolla.

Asiantuntevaa apua Helsingin Energiasta

Lainasin Helsingin Energiasta energiamittarin ja mittasin mitä taloutemme laitteet todellisuudessa kulutavat. Laitteen lainaaminen viikoksi on Helsingin Energian asiakkaille täysin ilmainen ja varauksen voi tehdä verkkosivulta. Mittarin noutaminen ei ollut vain asian toimittaminen sillä virkailijalla on aikaa konsultoida asiakasta energiansäätöasioissa.
Mittauksen tulokset ovat tässä.



Tulokset olivat hyvin samansuuntaiset Motivan jukaiseman taulukon kanssa.

Kun palautin mittarin minulta kysyttiin kiinnostusta osallistua TKK:n tekemään tutkimukseen kodin energiankulutuksesta. Lupauduin mukaan ja Tutkija soitti parin viikon sisällä. Kyseessä on EU hanke jossa pyritään löytämään ratkaisuja mm. kuluttajan reaaliaikaiseen sähkön kulutuksen seuraamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa nettipalvelua joka on käytettävissä kaikilla internetpäätteillä matkapuhelimet mukaanlukien.

Helsingin Energia kantoi yritsvastuun todella hyvin asiakkaan suuntaan. On harvinaista nähdä että yritys aidosti auttaa säästämään omaa tuotettaan. Helsingin Energia on myös selkeästi integroitunut yhteiskunnan sidosryhmiin ja työskentelee aktiivisesti energiankulutuksen järkeistämiseksi. Aito kiinnostus asiakkaan energiankulutuksen pienetämisestä oli niin harvinaislaatuista että jäin miettimään omistajaohjausta. Olisiko Helsingin Energia konsultoinut yksityisasiakasta samalla tavalla ja pyrkinyt pienentämään myyntiään, jos kyseessä olisi ollut pörssiyhtiö?