Rehellistä puhetta

Näen yhteiskuntavastuussa toistaiseksi enemmän business mahdollisuuksia kuin Björn Wahlroos, mutta Nallen ajatukset ovat hyvin rehellisiä ja argumentit ovat kivenkovia. Wahlroos oli puhumassa mainontapäivän tapahtumassa ja toisti jo usein kuultuja näkemyksiään yhteiskuntavastuusta ja yrityksen moraalista.

Yksi ongelma nykyisessä trendissä, jossa kaikki väittävät ottavan vastuuta ympäristöstä ja ihmisistä lainsäädännön määräämien rajojen yli, on se että näin yritykset antavat viestin että asiat menevät oikeaan suuntaan liberaalisti. Yhteiskunnan ei ole tarvetta sekaantua lainsäädännön kautta toimintaan. Wahlroos näkee että yritys on yhden asian liike ja ainoa tavoite on tuottaa voittoa omistajilleen. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta toistaiseksi, vielä tänäkin päivänä, on mahdollista tuottaa suurempia voittoja olemalla edellä muita kestävässä kehityksessä. On mahdollista luoda kilpailuetua panostamalla esimerkiksi ympäristöystävällisiin tuotteisiin, jos yritys osaa markkinoida toimintansa oikein. On myös mahdollista löytää uusia markkinoita, joita muuttuvat kuluttajapreferenssit ja lainsäädäntö synnyttää.

Strategic sustainability on Dexter Dunphyn mukaan vaihe jossa yritys hakee kestävästä kehityksestä kilpailuetua. Asia kuulostaa hyvin järkeenkäyvältä. Toisaalta kaikki yritykset hakevat kilpailuetua ja kestäväkehitys on tässä yksi keino muiden perinteisten mukana. Olipa yritys ympäristöorientoitunut tai ei, näin kannattaa toimia, jotta voidaan maksimoida omistajaetu. Tähän lainsäädännön ylittävään toimintaan on viimeaikoina panostettu ja se näyttää toimivan toistaiseksi. Mutta kuinka kauan?

Ostin joku päivä sitten lattiapesuainetta. Etsin vaihtoehtoa joka on ympäristöystävällinen. Se ei ollut vaikeaa. Kaikki vaihtoehdot olivat ympäristömerkittyjä, joko omia tai muiden organisaatioiden merkkaamia. Kuluttajana minun oli mahdotonta tietää mikä näistä on aidosti muita parempi. Onko kaikki muutkin tuotteet muuttumassa samalla tavalla hyviksi valinnoiksi? Onko vihreys kommoditisoitumassa? Onko jatkossa kestävän kehityksen mukaisesti mahdollista rakentaa kilpailuetua? Sulkeutuuko ympyrä ja lopulta lainsäädäntö muodostaa rajat sille mitä kannattaa tehdä täydellisessä kilpailussa jotta yrityksen kilpailukyky säilyy?

Wahlroos on selkeästi samoilla linjoilla Milton Friedmannin kanssa. Kaikki lainsäädännön yli menevä toiminta on puhdasta sosialismia. Jos "vihreän" kilpailuedun rakentaminen muuttuu mahdottomaksi, omistajaetu kärsii ja kas Milton ja Björn ovat oikeassa.

Näyttäisi siis siltä että "sustainability waveriderit" ajavat meitä illuusioon, jossa lainsäädäntöön ei kannattaisi panostaa ja asiat hoituvat itsestään. Uusliberalistinen näkemys on hyvin rehellinen. Ei kannata uskoa että yritykset ajaisivat laajempaa etua. Olen tässä selvästi aatteen kanssa samoilla linjoilla. Se missä en ole koulukunnan takana liittyy yhteiskunnan ohjauksen määrään. Kun uusliberalismi haluaa minimoida yhteiskunnan puuttumisen siihen pisteeseen saakka mikä tuottaa maksimaalisen kokonaistaloushyöhyn, katson että ohjausta tulee lisätä siihen saakka joka takaa luonnonympäristön, meidän ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet.