Porkkanaparvi

Carrotmob Suomen osasto on siis perustettu jokunen päivä sitten ja mediakynnykset ylitetty. Huomasin Jaiku keskustelun aiheesta, ja tilaisuus olisi ollut kyllä mielenkiintoinen olla mukana, mutta viime aikoina on ollut pakko priorisoida asioita.

Carrotmob ajatuksessa siis jaetaan porkkanaa, ei keppiä. Ei boikotoida, vaan palkitaan positiivisesti liikkeitä jotka lähtevät aktiivisesti ympäristötalkoisiin mukaan. Perusidea menee kutakuinkin näin. Kuluttajat liittyvät yhteen, kilpailuttavat yrityksiä siltä kannalta kuka lähtee tempauksessa suurimmalla osuudella mukaan kehityshankkeeseen ja julkisuuden kautta voittaneelle yritykselle tuodaan lisämyyntiä, jonka tuotosta siis luvattu osuus käytetään ko. liikkeen ympäristöinvestointeihin.

Idea on hyvä ja menestyksessä ja elinkaaren pituudessa ratkaisevaa on toteutus. Toteutuksessa olisi syytä löytää hyvin kasvanut pitkäkestoinen porkkana jyrsittäväksi kaikille osapuolille, mukaanlukien he, jotka pyörittävät organisaatiota, hoitavat mm. sopimusteknisen puolen ja viestinnän.

"Vaikutuksemme on vähäinen"

Ilmiö: Vesien saastuminen, Itämeren tila
Vuosi: 1997
Sanottua: Suomen alueelta tulee vain vähäinen osa, noin 10-12 prosenttia, Itämeren koko ravinnekuormituksesta, eikä Suomen toimenpiteillä voitaisi tämän vuoksi vaikuttaa paljoakaan Itämeren tilaan (Maa- ja metsätalousministeriö)

Ilmiö: Globaali metsäkato
Vuosi: 1998
Sanottua: Metsäteollisuuden osuus maailmanlaajuisesta metsäkadosta on häviävän pieni ja suurin syyllinen on polttopuun käyttö. Pöyryn tilaston mukaan paperiteollisuus käyttää ainoastaan 13 prosenttia maailman puusta (Juha Niemelä UPM-Kymmenen yhtiökokouksessa)

Ilmiö: Ilmaston lämpeneminen, hiilidioksidipäästöt
Vuosi: 2008
Sanottua: Todellisuudessa Suomen liikenteessä yli 50 prosenttia CO2-päästöistä syntyy henkilöautoilusta. Lentoliikenteen osuus on alle 2 prosenttia (Kati Ihamäki).

Tallink ja yrityksen DNA

Tallink pääsi taas otsikoihin viime viikolla. Tällä kertaa kyse oli työntekijöiden tavaroiden tonkimisesta. Ei ole kauaa kun Tallinkin johto öykkäröi laivoilla ja käyttäytyi humalassa väkivaltaisesti ja epäkunnioittavasti työntekijöitään kohtaan. Vuonna 2005 yritys oli otsikoissa, kun tuli ilmi että laiva laskee jätevetensä Suomenlahteen. Paljon negatiivisia uutisia yhdestä yrityksestä.

Tässä on tyypillinen tapaus siitä kuinka yritysjohto näyttää mallia koko yritykselle. Jos johdon moraali on kiero, sairastaa koko yritys. Tallinkin DNAssa on jotain vikaa. Ehkäpä yleisempi termi on yrityskulttuuri, DNA, perimä, on jotenkin enemmän lopullista, jota ei voi muuttaa. Voiko perimmäinen yrityskulttuuri olla jotain sellaista josta ei pääse eroon? Ainakin vaikeaa se näyttää olevan. Tapaan toimia tottuvat kaikki vähitellen, muutos vie aikaa. Varmaa on että yrityskultuuri ei muutu, jos sitä ei ole halua muuttaa.


Tallinkin tapauksessa näyttää siltä että halua ja kykyä muuttua ei löydy. Paine muutokseen tulee usein markkinoilta. Tallink Siljan matkustajamäärä laski 56 000lla heinäkuussa vuoden takaiseen verrattuna. Vikingillä matkustajakatoa ei ollut. Tässä olisi paikka todistaa minulle että olen väärässä DNA ajatuksieni kanssa.

Eilen Nike tänään Zara

Päivän Helsingin Sanomat uutisoi Zaran alihankkijan käyttävän lapsityövoimaa Portugalissa.

"Kaksi 14- ja 15-vuotiasta tyttöä olivat tarkastajilta piilossa suljetussa tilassa. Yritys on tuomittu vastaavista rikoksista aiemminkin"

Zaralla on kovin erilainen suhtautuminen asiaan kuin Nikellä: Emokonserni ei aio purkaa sopimusta ko. alihankkijan kanssa. Alihankkija kommentoi että työt jatkuvat kuin ennenkin.

Mielenkiintoista tapuksessa on että alaikäiset työntekijät ovat työntekijöiden lapsia. Onko kyseessä lapsityövoima? Mitä lapsityövoima on? Minäkin olen tehnyt lapsuuteni kotitilalla töitä eikä se ole ollut pahasta, päinvastoin. Monet ikäpolvestani ovat jakaneet mainoksia 12 vuotiaana taskurahan eteen.

Kuka on lapsityöläinen? (YK:n määrittelemänä)

YK:n erityisjärjestön, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määritelmän mukaan "lapsityövoimalla" tarkoitetaan alle 15-vuotiaita lapsia, jotka tekevät työtä elantonsa hankkimiseksi. Koulun jälkeen suoritettava "kevyt työ" perheyrityksessä tai kotimaatilalla auttaminen lasketaan hyödylliseksi työksi.

Pahimmassa muodossa työ:

• häiritsee koulunkäyntiä

• vaarantaa lapsen fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin

Peheyrityksestä tuskin oli kyse. Lapsityövoiman määritteen ehdot voi hyvinkin täyttyä. Olisin odottanut Zaralta täysin toisentyyppistä vastausta. Tarttumista asiaan ja lupausta ettei tällaista sallita. Zara ei taida olla yhteiskuntavastuun wave rider.

Nike uutisissa taas

Eilisen Taloussanomat uutisoi Niken Malesian hikipajoista.

Nike ilmoitti perjantaina ryhtyvänsä tarkkailemaan malesialaista alihankkijaansa. Seurannassa paljastui, että tehtaan työntekijöiden asuntolat olivat ala-arvoiset. Myös heidän palkkatietojaan oli kaunisteltu.

Niken tarina CSR alueella on pitkä eikä liene tarvetta käydä sitä läpi tässä. Yritys kielsi alunperin mahdollisuutensa puuttua alihankkijoidensa toimintaan, kun epäkohdat tulivat ilmi. Paine ja huono julkisuus kasvoi ja sen lopulta tämän vaikutus myyntiin pakotti toimiin. 10 vuotta sitten yrityksen toimitus johtaja Phil Knight astui esiin ja myönsi että hänen kenkänsä ovat tulleet synonyymiksi orjatyölle. Yritys lupasi muuttaa tapansa - pakon edessä. Pian tämän pressikonferenssin jälkeen alkoi tulla esille palkkaukseen littyviä ongelmia kaukoidästä. Ja näyttää siis siltä että edelleenkin painitaan samojen ongelmien kanssa.

Jokin on kuitenkin muuttunut kymmenessä vuodessa. Se on suhtautuminen ongelmiin. Niitä ei enää peitellä, ne otetaan vakavasti ja niihin luvataan puuttua. Vielä ei ole päästy kuitenkaan siihen pisteeseen että kaikkialla maailmassa työntekijöillä olisi ihmisarvoiset olosuhteet.

Olipa kyse sosiaalisesta tai ympäristövastuusta huima muutos on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Ennen yritykset yrittivät vaikuttaa lainsäätäjiin, jotta esim. ympäristölakeja ei tiukennettaisi. Nyt asioida parannetaan vapaaehtoisesti, toiminta on proaktiivista. Tai ainakin useimmat parantavat ja onhan se edistystä että jopa se on muuttunut reagoivaksi, kun ongelmia ilmenee.

Tervehdys arvoisat lukijat!

Tämä blogin aloitus on ollut mielessäni useamman kuukauden ajan, mutta olen siirtänyt sitä koko ajan koska en ole ollut varma riittääkö aikani riittävään aktiivisuuteen kirjoittamisessa. Onnistunut blogi vaatii kuitenkin vähintään 1-2 kertaa viikossa huolenpitoa.

Keskustelu yritysten yhteiskuntavastuusta ja ympäristöasioista on lisääntynyt viime aikoina. Uskon että suomenkieliselle blogille, joka seuraa kirjallisuutta, mediaa ja tapahtumia tästä näkökulmasta, on kysyntää. Päivittäen saamme lukea yrityksistä, jotka tavalla tai toisella epäonnistuvat CSR-alueella (Corporate Social Responsibility). Vastuullista Toimintaa -blogi tulee siis keskittymään yritysten yhteiskuntavastuun moniuloitteeseen kokonaisuuteen. Katsantokanta ei voi kuitenkaan rajoittaa vain yrityksiin vaan sen tulee kattaa laajemmin sidosryhmät. Toivottavasti tästä ei tule pitkä lista epäonnistumisia ja kritiikkiä vaan myös lista loistavista oivalluksiksta siitä kuinka yritykset ovat onnistuneet muuttamaan maailmaa parempaan suuntaan ja luomaan samalla taloudellista hyötyä omistajilleen ja mielekästä työtä ihmisille.

Tämä ei ole ensimmäinen blogi-kokeiluni. Tiedän mihin ryhdyn. Reilun vuoden ajan kirjoitin markkinoinnista ja tekniikasta www.s60.com sivuilla MRKTNGman blogissa. Kyseessä oli työnantajan ajalla ja rahalla tehty työ. Tässä on kyseessä puhtaasi oma aika ja henkilökohtainen kiinnostus. En työskentele CSR-asioiden parissa. Opiskelen vapaa-ajalla environmental management kursseja Helsingin Kauppakorkeassa ja olen matkustanut, vai sanoisiko rypenyt, riittävän määrän kehitysmaissa reppu selässä jotta maailman monimuotoisuus jollain tavalla aukeaisi koko karmeudessaan ja kauneudessan minulle.

Toivottavasti saamme hyvän keskustelun aikaan.